sunnuntai 10. elokuuta 2014

Luonnossa

Tähän tulee nyt tämmöinen pieni luontokuvaelma.


Mie saan hirvittävästi voimaa luonnosta. Mielestäni ikinä, ei koskaan, luonnossa ole sellaista hetkeä, näkymää tai kuvaa, etteikö siitä löytyisi jotain kaunista ja mieleenpainuvaa. No kesäisin tällaiset ovat tietysti helppoja, mutta kyllä niitä löytyy jokaisesta vuodenajasta. Aion ottaa tämän asiakseni näyttää sen teille.
Apilakuvan laitoin siksi koska siinä on mielestäni niin kivat kesän värit, tiedän että heinänkorsi on kuvan keskellä mutta en välitä siitä. :)


Luonnossa on helppo pysähtyä. Olkoot asia miten pieni tahansa, voi se olla huomion arvoinen jos sen antaa olla. Varsinkin lenkillä pysähdyn monesti ihastelemaan luonnon kauneutta, elämään hetkessä. Eli mindfulness-hetkiä lenkillä.


Onkohan tämä kasvi puolukka? En ole varma, mutta tämäkin kiinnitti huomioni hetkeksi. Kuva on tosin kesäkuulta, kuten alemman kuvan vanamotkin. Pieni on kaunista, ja näiden äärelle kannattaa pysähtyä ihmettelemään. Vanamo tuoksuukin hyvältä, joten kaikki aistit voi ottaa käyttöön. Voi vaikka kokeilla miltä tuntuu kun kasvin lehdellä oleva vesipisara koskettaa omaa sormea. Tuntuuko se kostealta, viileältä, lämpimältä, miellyttävältä? Vai joltain muulta? Hetken aistiminen voi olla yllättävän hankalaa kiireen keskellä. Joten sitä kannattaa harjoitella. Kiireettömästi. :)


Pellavansiemenrouhe

Vatsa - se on ollut miulla lähes aina kunnossa *koputtaa puuta*. Kuituja tulee syötyä melko runsaasti jo ihan normaalissakin ruokavaliossa. Mutta välillä saattaa olla päiviä, kun tulee herkuteltua enemmän nopeilla hiilareilla, varsinkin nyt kesällä kun muurinpohjalettuja ei voi vastustaa! :) Kuitujen saanti on hyvä varmistaa ja eräs helppo ja maukas lisä siihen on pellavansiemenrouhe.


Syön lähes aina aamuisin puuroa (yleensä neljän viljan tai ruis, välillä tuoreena ja välillä keitettynä) ja olenkin kokenut käteväksi tavaksi ympätä puuroon vähän lisää kuituja. Sekoitan valmiiseen puuroon pari ruokalusikallista pellavansiemenrouhetta. Se antaa kivasti rakennetta puurolle ja hauskan, ehkä hieman pähkinämäisen, vivahteen makuun.

Pellavansiemenissä on kuidun lisäksi proteiineja ja vain vähän imeytyviä hiilihydraatteja. Pellavansiemenet sisältävät myös joukon lukuisia kivennäis- ja hivenaineita. Lisäksi niissä on myös B-ryhmän vitamiineja sekä A-vitamiinin esiasteita ja näyttipä sieltä löytyvän myös K-vitamiinia. Kurkin finelistä näitä.

Kuidun suositusmäärä päivittäin on n. 25-35g päivässä. Netistä löytyy myös kaikenlaisia kuitulaskureita. Saatko sinä tarpeeksi kuituja päivässä? Itse sain 34 pistettä pellavansiemenrouheen kanssa.
http://www.leipatiedotus.fi/testit/kuitutesti



Kuva lainattu risetti.fi